Tekstin koko
VALIKKO

Ajankohtaiset tiedotteet

Perheet toivovat arkeen käytännön apua sekä arkea tukevia ihmisiä ympärilleen

Lapsirikas-hanke on toteuttanut kevään ja kesän 2018 aikana Pohjois-Pohjanmaan LAPE – toimiva arki- hankkeen toimeksiantona kyselyt lapsiperheiden vanhemmille sekä lasten, nuorten ja perheiden parissa toimiville ammattilaisille. Kyselyissä kartoitettiin perheiden avun ja tuen tarpeita sujuvan arjen tueksi sekä sitä, kuinka olemassa olevat palvelut ovat kyenneet vastaamaan näihin tarpeisiin. Kyselyt toteutettiin Webropol- kyselyinä 24.4-16.9.2018 välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan alueella. Vanhemmille kohdennettuun kyselyyn saatiin vastauksia kaikista alueen kunnista yhteensä 2196, joista Raahen seutukunnan vastauksia oli yhteensä 296. Raahen seutukunnan alueen vastauksista 68% oli perheistä, joissa oli 1,2 tai 3 alaikäistä lasta.

Koko Pohjois-Pohjanmaalla selkeästi eniten tuen tarvetta oli koettu lastenhoitoon liittyen. Vastaajat toivoivat, että lastenhoitoapua olisi mahdollista saada joustavasti, nopeasti ja helposti. Vastaajista, jotka kokivat tarvitsevansa jotain apua sujuvan arjen tueksi, 75% tarvitsi lastenhoitoapua. Kuitenkin kokemus avun saannista ja sen riittävyydestä oli huono. Esimerkiksi koko Pohjois-Pohjanmaan alueella 888 perhettä kertoi tarvitsevansa lastenhoitoapua vanhemman oman ajan mahdollistumiseksi. Näistä 447 perhettä oli saanut tätä apua, 187 oli saanut sitä riittävästi ja 201 riittävän pitkäaikaisesti.

Raahen seutukunnan alueella perheiden lastenhoitotarpeeseen oli vastattu keskimääräistä paremmin. Esimerkiksi perheistä, jotka tarvitsivat lastenhoitoapua asiointien mahdollistamiseksi, oli apua saanut koko Pohjois-Pohjanmaan alueella 67% vastaajista. Raahen seutukunnan alueella vastaava prosentti oli 82%. Siikajoella lapsiperheet olivat kokeneet palveluiden saannin heikommin, kuin Raahessa ja Pyhäjoella. Siikajoen alueen vastauksissa vastaava prosentti oli 78%. Siikajoki erottui vastauksissa myös taloudellisen tuen ja ruoka-aputarpeiden osalta. Koko kyselyalueella vastaajista 14% kertoi tarvitsevansa taloudellista tukea, vastaava luku Raahen seutukunnan alueella oli 10% ja Siikajoella 19%. Siikajokiset perheet olivat myös saaneet apua taloudellisiin tarpeisiin sekä ruoka-avun tarpeisiin keskimääräistä huonommin.

Perheet kaipaavat sujuvan arjen tueksi myös kodinhoidollista apua, apua kasvatuksellisiin haasteisiin, lähiverkoston tukea, parisuhdeneuvontaa sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja tukea lasten harrastuksiin. Perheiden vastauksissa kävi ilmi, että vaikka apua ja tukea sujuvan arjen tueksi oli saatu, sen riittävyys ja riittävä pitkäaikaisuus ei useinkaan ole toteutunut.

Koko kyselyalueella perheet olivat kokeneet saaneensa varhaiskasvatuksesta eniten omaan tilanteeseensa sopivaa yksilöllistä ja joustavaa tukea. Neuvolan toimintaan ja koulun/oppilashuollon tukeen oltiin myös tyytyväisiä.

Lasten, nuorten ja perheiden parissa toimiville ammattilaisille tehtyyn kyselyyn saatiin koko kyselyalueelta yhteensä 464 vastausta, Raahen seutukunnan alueelta yhteensä 53 vastausta. Suurin osa vastauksista oli koulun/oppilashuollon, varhaiskasvatuksen ja neuvoloiden työntekijöiden vastauksia. Ammattilaisten kokemukset perheiden tarpeista olivat hyvin saman suuntaisia perheiden vastausten kanssa. Ammattilaiset kokivat, että perheet tarvitsevat konkreettista arjen apua koteihin, lastenhoitoapua ja apua kodinhoidollisiin töihin. Ammattilaiset kokivat, että tätä apua ei tällä hetkellä ole perheiden saatavilla tarpeeksi joustavasti ja perheiden tilanteet ehtivät kuormittua ennen kuin apua saadaan.

Hälyttävää aineistossa oli, että ammattilaisilla oli todella vähän tietoa alueidensa julkisista ja kolmannen sektorin tuottamista lapsiperhepalveluista. Tiedotusta toivottiin lisättävän sekä yhteistyötä ja tiedonkulkua eri toimijoiden välillä kehitettävän. Erityisesti neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen sekä koulun henkilöstö toivoi yhteistyön kehittämistä sosiaalityön kanssa. Raahen seutukunnan alueella ammattilaisten tietoisuus alueen palveluista oli selkeästi parempi, kuin keskimäärin kyselyalueella. Esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista Pohjois-Pohjanmaan alueella vastanneista ammattilaisista 34% ei ollut tietoa, vastaava luku Raahen seutukunnassa oli 13%. Myös Raahen seutukunnan alueella toimijoilla oli huonosti tietoa esimerkiksi harrastustoiminnan tukemisesta, yli puolella vastaajista ei ollut tietoa, onko harrastustoimintaan mahdollista saada alueella tukea. Raahen seutukunnan alueella toimijoiden yhteistyöhön oltiin selkeästi tyytyväisempiä, kuin muualla Pohjois-Pohjanmaalla. Koko kyselyalueella yhteistyöhön oltiin jokseenkin tai täysin tyytyväisiä 45% vastauksia, Raahen seutukunnan alueella vastaava luku oli 68%.