Lastensuojelu

Lapsella on oikeus tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen, turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä etusija erityiseen suojeluun. Lapselle tulee turvata läheiset ja myönteiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

Lastensuojelu on työtä lasten ja perheiden hyväksi, tavoitteena on lasten suotuisten kasvuolojen turvaaminen ja vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään.

Lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään tuetaan niin, että he voivat kasvaa ja kehittyä omissa kodeissaan. Silloin, kun lapsen elämän olot vaarantuvat, lapselle on taattava mahdollisimman hyvä hoito kodin ulkopuolella. Lapsen vanhempia autetaan parempaan elämänhallintaan, jotta lapsi voisi palata mahdollisimman pian kotiinsa. Lastensuojelutyö on yhteistyötä lasten vanhempien, varhaiskasvatuksen, perheneuvolan, opetustoimen, perhetyön, terveydenhuollon ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Tuen tarpeen arviointi

Kun lasta koskeva sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto tai lastensuojeluilmoitus tulee sosiaalityön tietoon, on sosiaalityöntekijän velvollisuus tutkia, tarvitseeko lapsi tai perhe lastensuojelun tukea. Lastensuojeluilmoitus on pyyntö selvittää lapsen tilanne ja tutkia, tarvitaanko lastensuojelun tukea. Välittömän tuen tarve selvitetään heti, ja sosiaalityöntekijän on seitsemän arkipäivän sisällä päätettävä, tehdäänkö lapsen tilanteessa perusteellinen palvelutarpeen arviointi. Lastensuojeluilmoitus ei itsessään tee kenestäkään lastensuojelun asiakasta. Lastensuojeluilmoitus ei itsessään tee lapsesta lastensuojelun asiakasta.

Lapsi/nuori lastensuojelun asiakkaana

Jos tuen tarpeen arvioinnin aikana tulee esille, että lapsen tilanne täyttää lastensuojelun kriteerit, on mahdollisuus saada tukea lastensuojelun sosiaalityöntekijältä, perhetyöstä tai muista avohuollon palveluista.
Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle nimetään lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja hänelle laaditaan asiakassuunnitelma. Siihen kirjataan tuen tarve, palvelut sekä asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, ja arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Asiakassuunnitelma laaditaan ja tarkistetaan yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa sekä tarvittaessa muun lasta hoitavan tai edustavan henkilön kanssa. Lastensuojelua koskevat tiedot kirjataan lapsen tai nuoren lastensuojelun asiakirjoihin ja asiakkuuden alkamisesta ilmoitetaan huoltajalle ja lapselle pääsääntöisesti heti.

Avohuollon palvelut

Lastensuojelu järjestetään ensisijaisesti avohuollon tukitoimien avulla. Avohuollon tukitoimia ovat erimerkiksi lasten päivähoito, perhetyö, tukihenkilö ja -perhe, lasta kuntouttavat hoito- ja terapiapalvelut.

Lapsi tai nuori sijaishuollossa

Huostaanotto on viimesijainen ja lapsen sekä perheen elämään voimakkaimmin vaikuttava keino turvata lapsen hyvinvointi. Lapsi on otettava huostaan silloin, kun lapsen terveys ja kehitys uhkaavat vakavasti vaarantua ja avohuollon toimenpiteet on todettu riittämättömiksi tai mahdottomiksi toteuttaa. Perusteena on myös, että sijaishuolto on lapsen edun mukaista.

Jälkihuolto

Huostaanoton päätyttyä lasta ja nuorta tuetaan jälkihuollolla. Nuorelle jälkihuolto on vapaaehtoista. Lastensuojeluviranomaisen velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy nuoren täyttäessä 25 vuotta tai viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on sijoittamisen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakkaana.

Sosiaalipäivystys

Sosiaalipäivystys on tarkoitettu äkillisiin kriiseihin. Se toimii yhteistyössä terveydenhuollon päivystyksen, ensihoidon, poliisin, pelastustoimen ja hätäkeskuksen kanssa.

Sosiaalipäivystykseen voi ottaa yhteyttä esimerkiksi tilanteissa, joissa 

• lapsi on jäänyt ilman hoivaa ja huolenpito  
• nuoren hyvinvointi on vaarassa esimerkiksi päihteiden käytön vuoksi 
• perhettä, yksilöä tai läheistä on kohdannut vakava kriisi, kuten tulipalo, väkivalta tai onnettomuus